Suomessa ulkomaalaisten yritysostojen seuranta, josta käytetään myös englanninkielistä termiä FDI screening, on jäänyt melko vähälle huomiolle verrattuna moniin muihin maihin. Näin on siitäkin huolimatta, että seurantamekanismi on ollut voimassa jo vuodesta 2012, joskin sitä on päivitetty pariin otteeseen. Viimeaikaiset kriisit, kuten sota Ukrainassa ja energiahaasteet, ovat kuitenkin korostaneet seurantamekanismin merkitystä.

Ulkomaisten yrityskauppojen seurannan tarkoitus

Ulkomaalaisomistukseen ja ulkomaisten henkilöiden ja yritysten tekemiin sijoituksiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti. Tämä ajatus on myös taustana ulkomaisten yrityskauppojen valvonnasta Suomessa annetussa laissa (172/2012), jossa säädetään valvontamekanismista. Lain tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan erittäin tärkeitä kansallisia etuja. Tätä toteutetaan seurannan keinoin. Erittäin tärkeän kansallisen edun vaatiessa laki mahdollistaa järeämmät keinot, jolloin viranomaisilla on mahdollisuus rajoittaa suomalaisen yrityksen vaikutusvallan siirtymistä ulkomaalaisille omistajille.

Työ- ja elinkeino ministeriö (”TEM”) on nk. EU:n seuranta-asetuksen (EU 2019/452) edellyttämä kansallinen yhteyspiste ja sen tehtävänä on myös seurata ja valvoa ulkomaisia yritysostoja.

Erittäin tärkeät kansalliset edut, joiden turvaaminen pyritään varmistamaan ulkomaisia yritysostoja arvioitaessa, ovat periaatteessa seuraavat:

• sotilaallinen maanpuolustus;
• yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot (kuten kriittinen infrastruktuuri); ja
• kansallinen turvallisuus ja yleinen järjestys.

Puolustus- ja turvallisuusalan yritykset kuuluvat luonnollisesti lain mukaan seurattavien yritysten ryhmään. Lisäksi tietyillä aloilla toimivien yritysten on katsottu olevan erittäin merkittäviä yhteiskunnallisten toimintojen näkökulmasta. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi energia, tietoliikenne, liikenne, ruuan tuotanto sekä sosiaali- ja terveysala.

Milloin ulkomaalaisen yritysosto edellyttää lupaa?

Yritysostolla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, että ulkomainen omistaja hankkii seurannan kohteena olevasta yrityksestä vähintään yhden kymmenesosan, vähintään yhden kolmasosan tai vähintään puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan. Viranomaisvalvonta koskee siten myös vähemmistöosuuksien hankintaa.

Edellä mainittujen omistusrajojen täyttyessä ulkomaisen ostajan on kohteen toimialasta riippuen tehtävä hakemus kaupan hyväksymiseksi tai se voi tehdä ilmoituksen kaupasta. Ulkomainen omistaja on velvollinen etukäteen tekemään TEM:ille hakemuksen kaupan hyväksymiseksi, jos yritysoston kohteena on puolustus- tai turvallisuusalan yritys (ml. puolustustarvikkeet ja kaksikäyttötuotteet). Kauppaa ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on hyväksytty.

Muiden kuin puolustus- ja turvallisuusalan yritysostoihin soveltuu vapaaehtoinen ilmoitus. Se voidaan tehdä etukäteen esimerkiksi osapuolia ehdollisesti velvoittavan aiesopimuksen solmimisen jälkeen.

Molemmissa tapauksissa yrityskauppa on hyväksyttävä, jos se ei vaaranna erittäin tärkeätä kansallista etua. Näiden etujen turvaamiseksi TEM voi asettaa ehtoja kaupan hyväksymiselle. Kaupan kohteesta voidaan esimerkiksi rajata pois jokin tietty, kriittinen osa. Tilanteessa, jossa erittäin tärkeätä kansallista etua ei voida turvata ehtoja asettamalla, valtioneuvosto päättää kaupan epäämisestä.

Pakollisen hakemuksen käsittelylle ei ole laissa määrättyjä määräaikoja, vaikkakin hakemukset käsitellään kiireellisinä. Käytännössä käsittelyn kesto vaihtelee tapauskohtaisesti ja siihen voi kulua joitakin kuukausia. Tämä on huomioitava aiotun yrityskaupan sopimusasiakirjoissa ja muutoinkin kaupan aikataulun suunnittelussa.

Muiden alojen yritysostojen osalta TEM:in on ryhdyttävä jatkoselvityksiin kuuden viikon määräajan kuluessa siitä, kun se on saanut hakijalta kaikki asian selvittämiseen tarvitsemansa tiedot. TEM:llä on kolme kuukautta aikaa siirtää asian käsittely valtioneuvostolle. Näiden määräaikojen ylittyessä yrityskauppa katsotaan hyväksytyksi.

Ulkomaisten yritysostojen yhteydessä on suositeltavaa arvioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, onko kyseessä valvottava yritys ja onko hakemuksen/ilmoituksen tekeminen TEM:ille aiheellista.

Seurannan suhde muihin viranomaislupiin

Ulkomaisten yritysostojen seuranta ei poista osapuolten muita mahdollisia ilmoitus- ja/tai hakemusvelvollisuuksia. Ulkomaisten yritysostojen seurannassa on kyse erillisestä viranomaislupaprosessista. Yritysosto voi esimerkiksi kuulua kansallisen yrityskauppavalvonnan piiriin, jos kilpailulaissa (984/2011) määritellyt osapuolten liikevaihtorajat täyttyvät. Tällöin yrityskauppa on ilmoitettava myös Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

‍

‍

Lue myös:

Maailmantilanne kiristää kiinteistökauppojen sääntelyä – mikä on muuttunut ja muuttumassa?

Pakote-ehdot tulivat kauppakirjoihin – mistä niissä on kysymys?

Osakeyhtiölain sulautumis- ja jakautumissääntelyn muutokset voimaan