Kansainvälisessä kaupassa yksi keskeinen juridinen kysymys on se, onko vieraassa valtiossa annettu tuomio täytäntöönpantavissa toisessa valtiossa.

Euroopan unionissa kansainvälisten tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla säätelee niin kutsuttu Bryssel I asetus, joka on helpottanut merkittävästi EU-maissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanoa toisissa jäsenvaltioissa. Vastaavat säännökset ovat olleet voimassa myös Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä, joissa tunnustaminen on perustunut ns. Luganon sopimukseen.

Nyt Bryssel I asetus on uusittu asetuksella (EU) 1215/2012 ja uusittu asetus helpottaa entisestään toisissa jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Uudistus tulee kokonaisuudessaan voimaan 10.1.2015 lukien. Asetusta sovelletaan pääasiassa prosesseihin, jotka ovat tulleet vireille 10.1.2015 jälkeen. Luganon yleissopimusta ei kuitenkaan ole uudistettu vastaavalla tavalla, joten uudistukset eivät tule sovellettavaksi EU:n ulkopuolisten valtioiden osalta.

Merkittävin muutos uudistetussa Bryssel I asetuksessa on 39 artiklassa säädetty luopuminen niin sanotusta eksekvatuurimenettelystä, jossa toisessa jäsenvaltiossa annettu tuomio on tullut erikseen vahvistaa kohdemaan tuomioistuimissa täytäntöönpanokelpoiseksi. Uudistetussa asetuksessa toisessa jäsenvaltiossa annettu tuomio tulee tunnustaa ja panna täytäntöön samalla tavalla kuin täytäntöönpanovaltiossa annettu kansallinen tuomio. Käytännössä jatkossa täytääntöönpanon hakijan on toimitettava kansalliselle ulosottoviranomaiselle virallinen ulkomaisen tuomion jäljennös sekä tuomion antaneen tuomioistuimen todistus, jossa vahvistetaan, että tuomio on täytäntöönpanokelpoinen. Todistuksen tulee sisältää tiedot tuomiosta, tuomituista oikeudenkäyntikuluista ja koroista.

Täytäntöönpanovastaaja voi vastustaa täytäntöönpanoa hakemalla täytäntöönpanosta kieltäytymistä (46 art.). Suomessa hakemus tulee tehdä siihen käräjäoikeuteen, joka sijaitsee asiaa käsittelevän ulosottoviraston toimialueella. Tuomioistuin voi tehdä päätöksen täytäntöönpanosta kieltäytymisestä käytännössä samoin perusteina kuin nykyisinkin. Kieltäytymisperusteet ovat hyvin rajoitetut ja liittyvät lähinnä alkuperäisen haastehakemuksen tiedoksiannon asianmukaisuuteen.

Menettelymuutoksen lisäksi Bryssel I asetus 1215/2012 sisältää muitakin uudistuksia. Uudelleen laadittu asetus mahdollistaa aikaisemmasta poiketen esimerkiksi ulkomaiseen tuomioon perustuvien turvaamistoimenpiteiden ja muiden väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamisen vastaajaa kuulematta. Tämä edellyttää kuitenkin, että asiaan liittyvä ulkomainen tuomio on (esim. aikanaan ulkomailla) annettu vastaajalle tiedoksi ennen täytäntöönpanohakemuksen tekemistä. Niin ikään mikäli tuomio sisältää toimenpiteen tai määräyksen, jota vastaanottava valtio ei tunne, on tämän mukautettava toimenpide tai määräys sellaiseksi, mikä tunnetaan vastaanottavan valtion laissa ja omaa vastaavat vaikutukset (54 art.). Tällä hetkellä voimassa oleva asetus ei tunne vastaavaa säännöstä.

Bryssel I asetuksen uudistus helpottaa jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa toisissa jäsenvaltioissa EU-alueella. On huomattava, että Bryssel I asetus liittyy edelleen vain siviili- ja kauppaoikeuden alan tuomioihin. Käytännössä tämä kattaa huomattavan osan yritysten kansainväliseen kauppaan liittyvistä juridisista kysymyksistä.

EU- ja Lugano-valtioiden ulkopuolella annettujen tuomioiden tunnustaminen Suomessa on edelleen huomattavasti rajallisempaa ja edellyttää asianomaisia valtioita sitovaa kansainvälistä sopimusta.

On kuitenkin huomattava, että kansainväliset välimiesmenettelyssä annetut välitystuomiot ovat laajalti tunnustettuja ja täytäntöönpantavissa myös vieraissa valtioissa. Välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa säätelee vuonna 1958 solmittu New Yorkin yleissopimus, jossa sopijavaltiot hyvin laajasti tunnustavat toisessa sopijavaltiossa annetut välitystuomiot. Tällä hetkellä New Yorkin sopimuksen on ratifioinut 153 valtiota.