Korkein oikeus on tänään 5.5. julkaisemassaan ennakkopäätöksessä KKO:2022:32 linjannut entisen työntekijän työsähköpostin seuraamisesta ja työnantajan edustajan rikosoikeudellisesta vastuusta. Korkein oikeus katsoi työnantajan edustajan syyllistyneen viestintäsalaisuuden loukkaukseen.

Tapauksessa työnantajan edustaja oli työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen pitänyt auki työntekijän sähköpostiosoitetta ja antanut muille työntekijöille tehtäväksi sähköpostin viestien seuraamisen. Työsuhteen aikana työnantajalla oli ollut työntekijän suostumus tämän sähköpostin käyttämiseen poissaolojen ajalta. Sen sijaan työntekijä ei ollut antanut suostumusta työsähköpostiosoitteen käyttöön työsuhteen päättymisen jälkeen.

Ratkaisun johdosta on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:

• Viestintäsalaisuuden loukkaamiseen voi syyllistyä käyttämällä työnantajan tiedossa olevia työntekijän käyttäjätunnusta ja salasanaa ilman käyttöön oikeuttavaa lupaa.
• Viestintäsalaisuuden loukkaamiseen voi syyllistyä, vaikka yhtään viestiä ei avattaisi. Riittävää on lähettäjää, vastaanottajaa, tai viestin otsikkoa koskevan tiedon hankkiminen.
• Työntekijän sähköpostin liian laajasti käytetty tai luvaton seuraaminen voi johtaa työnantajan edustajan henkilökohtaiseen vastuuseen.

Ratkaisu muistuttaa siitä, että työntekijän työsähköpostin seuraaminen on mahdollista vain rajatuissa tilanteissa. Kaikki työntekijän työsähköpostiin liittyvät toimet on harkittava huolella etukäteen.  Tärkeäksi muodostuu yhtiön sisäiset ohjeet ja käytännöt sekä työntekijöiden riittävä koulutus ja tiedotus ohjeista ja käytännöistä. Halutut linjaukset tulee sisällyttää työsopimuksiin ja sopimuksiin työsuhteen päättämisestä.

‍

‍

Lue myös:

Työntekijöiden terveystietojen lainvastaisesta tallentamisesta ja käsittelystä 230.000 euron hallinnollinen seuraamusmaksu

Esitys uudesta ilmoittajansuojelulaista on annettu - mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi voimaan kesäkuussa

Kilpailukieltoa koskeva lakiuudistus on hyväksytty