Rakennusala painii merkittävien ongelmien parissa. Inflaation kasvu on jatkanut koronapandemian aloittamaa rakennuskustannusten nousun ja Ukrainassa käytävän sodan siivittämää oravanpyörää. Konkurssit ovat lisääntyneet ja kauppa on hidastunut. Rakennusalalla kaivataan nyt joustavuutta ja neuvottelutahtoa. Maksuvaikeuksissa painiva tai konkurssiin päätynyt urakoitsija ei ole kenenkään rakennushankkeessa mukana olevan etu.

Rakennusalan toimijoiden haasteet ovat toki tapauskohtaisia, mutta korviin kantautuneiden uutisten perusteella jo useamman rakennusliikkeen viimeisen naulan arkkuun on naulannut kiinteähintaisena tehty urakkatarjous ilman indeksiehtoa tai muu sopimustekninen seikka, jonka perusteella kohonneita kustannuksia ei ole saatu vyörytettyä loppukäyttäjälle.

Kustannusten nousu ei ole peruste sopimuksen muuttamiselle

Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) lähtökohta on, että yleinen rakennus- tai muu kustannusten nousu ei ole peruste urakkahinnan nostamiseen. Hintojen nostaminen siis esimerkiksi inflaatiotilanteessa ei lähtökohtaisesti onnistu, elleivät osapuolet ole siitä nimenomaisesti sopineet. Rakennushankkeen kustannusten arviointi on tunnetusti vaikeaa ja kuten havaittu, kustannukset usein kasvavat projektin aikana. Mikäli indeksistä tai muusta hintasidonnaisuudesta ei ole sovittu, urakoitsija kantaa riskin sopimuksen muuttumisesta itselleen kannattamattomaksi. Jo pienetkin virheet hinnoittelussa voivat aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa tai kuten huomattu - ajaa yrityksen konkurssiin.

Hintasidonnaisuudesta voidaan sopia monella tavalla

Sopimusvapauden vuoksi hintasidonnaisuuden käytössä on erilaisia vaihtoehtoja. Urakkahinta voidaan sitoa esimerkiksi Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaan rakennuskustannusindeksiin, joka huomioi sekä rakennustarvikkeiden että rakentamiseen käytettävien työpanosten ja palveluiden hintakehityksen. Myös muunlaiset ehdot ovat mahdollisia, jolloin osapuolet voivat käyttää esimerkiksi erilaisia osaindeksejä sitomaan hinnan tarkistuksen ainoastaan tiettyyn osaan rakennusurakan kokonaisuudesta.

Selkeillä sopimusehdoilla vältytään erimielisyyksiltä

Olkoon ratkaisu riskin jakamisesta rakennushankkeen kustannuksista sitten indeksiehto tai jokin muu, tulee sopimusehtojen kirjaukset olla niin selkeitä, että vältytään erimielisyyksiltä sopimuksen tulkinnassa. Sopimukseen kannattaa kirjata osapuolten tahto ennemmin rautalangasta vääntäen, kuin olettaen, että kaikki ymmärtävät kirjauksen tarkoituksen vielä vuosien päästä. Riitatilanteessa on selvää, että kukin osapuoli tulkitsee epäselvää sopimusehtoa omaksi edukseen.