Euroopan komissio (komissio) ja eri maiden kansalliset kilpailuviranomaiset ovat tiedottaneet ja antaneet ohjeistusta koronaviruspandemian vaikutuksesta sekä meneillään olevien että ilmoitettavaksi suunniteltujen yrityskauppojen tutkintoihin. Toimintaohjeet vaihtelevat jonkin verran eri kilpailuviranomaisten välillä, joten tarkemmat ohjeet ja suositukset kannattaa tarkastaa kultakin kilpailuviranomaiselta erikseen.

Voiko yrityskaupan ilmoittaa kilpailuviranomaisille koronaviruspandemian vallitessa?

Ilmoituksen tekeminen kilpailuviranomaisille on vallitsevissa olosuhteissakin lähtökohtaisesti mahdollista. Monet kilpailuviranomaiset ovat kuitenkin vahvasti suositelleet ilmoituksen lykkäämistä myöhempään ajankohtaan.

Komissio kehottaa olemaan ilmoittamatta yrityskauppaa, jos ilmoittamista voidaan lykätä. Jos ilmoittaja pystyy esittämään vakuuttavat syyt sille, miksi ilmoitus olisi jätettävä ilman viivettä, ilmoituksen jättäminen on mahdollista. Komissio on kuitenkin epävirallisesti todennut, että ilmoituksen kiirehtiminen johtaa viivästyksiin myöhemmässä vaiheessa. Vallitsevassa tilanteessa on hyvin tärkeätä käydä keskustelua komission kanssa ennen yrityskauppailmoituksen jättämistä myös niissä yrityskaupoissa, jotka tavallisesti eivät vaadi ennakollisia keskusteluja ja joissa käytetään niin sanottua yksinkertaistettua ilmoitusta. Sellaisissa yrityskaupoissa, jotka saattavat aiheuttaa tai aiheuttavat vaikutuksia kilpailulle, etukäteinen keskustelu komission kanssa ja yhteysymmärrys siitä, että ilmoittamista ei voida lykätä, ovat erittäin tärkeitä sujuvan yrityskauppavalvontaprosessin kannalta.

Suomessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ohjeistaa yrityskauppailmoituksen jättämistä suunnittelevia yrityksiä olemaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä KKV:n yrityskauppavalvontayksikköön ennen yrityskauppailmoituksen jättämistä. Myös KKV suosittelee ilmoituksen lykkäämistä, mikäli se on mahdollista.

Myös useat muut kilpailuviranomaiset, kuten esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa, ovat suosittaneet ilmoitusten lykkäämistä tulevaisuuteen.

Vallitsevassa tilanteessa yrityskauppoja ei tule ilmoittaa kilpailuviranomaisille, jollei kyseisen kilpailuviranomaisen kanssa ole epävirallisissa neuvotteluissa erityisesti sovittu yrityskauppailmoituksen toimittamisesta.

Pitkittyykö yrityskauppojen tutkinta?

Yrityskauppojen tutkinta on saatava päätökseen soveltuvien lakisääteisten määräaikojen puitteissa. Yrityskauppavalvontaa koskeviin säännöksiin sisältyy kuitenkin mahdollisuus normaaliolosuhteissakin määräaikojen kulumisen pysäyttämiseen ja/tai määräajan jatkamiseen tietyissä tilanteissa. Nyt kilpailuviranomaiset käyttävät näitä mahdollisuuksia tavallista enemmän hyväksi.

Useat kilpailuviranomaiset ovat myös ilmoittaneet, että yrityskauppojen tutkinnat voivat pitkittyä koronaviruspandemian takia. Tutkintojen pitkittyminen on luonnollisesti tapauskohtaista ja se voi olla seurausta ennen ilmoituksen jättämistä tapahtuvan niin kutsutun pre-notifikaatiovaiheen pitkittymisestä tai siitä, että kilpailuviranomaiset eivät esimerkiksi saa tarvitsemiaan tietoja tarpeeksi nopeasti tai riittävän laajaa otosta.

Komissio on ilmoittanut pyrkivänsä parhaansa mukaan tutkimaan yrityskaupat viivytyksettä, mutta on edellä mainitusti korostanut ilmoitusten lykkäämistä ja ennakollisen neuvottelun tärkeyttä, jotta jo meneillään olevat tutkinnat etenisivät ilman enempiä viiveitä. Komissio priorisoi jo meneillään olevia tutkintoja, joten etenkin haastavien yrityskauppojen pre-notifikaatiovaihe saattaa nyt muodostua hyvinkin pitkäksi.

Useat kansalliset kilpailuviranomaiset ovat antaneet vastaavia tiedotteita. KKV on varoittanut tutkintojen pitkittymisestä sekä ilmoittanut valmiutensa pysäyttää tapauskohtaisesti määräajan kuluminen, mikäli se ei muutoin pysty tekemään tarpeellisia selvityksiä. Myös KKV:ssä epävirallisen pre-notifikaatiovaiheen voidaan olettaa kestävän tavallista kauemmin, koska tavanomaisten ennakollisten neuvottelujen järjestäminen muutoin kuin etäyhteyksin on mahdotonta.

Ranskan kansallinen kilpailuviranomainen on todennut, että yritysten on varauduttava viiveisiin eikä se pysty käsittelemään yrityskauppoja normaalissa aikataulussa. Myös järeämpiä keinoja on otettu käyttöön, ja esimerkiksi Espanjassa kaikki viranomaisten määräajat, mukaan lukien kilpailuviranomaisia koskevat määräajat, on kategorisesti pysäytetty.

Poikkeaako tutkinta normaalista?

Yrityskaupassa tutkitaan kaupan vaikutuksia relevantteihin markkinoihin vasten sitä tapahtumain kulkua, jossa yrityskauppaa ei olisi. Periaatteessa se, mitä tutkitaan ei muutu poikkeuksellisissakaan olosuhteissa.

Erilaiset yrityskaupat kuitenkin edellyttävät hyvin erilaisen määrän selvitystyötä. Ainakin toistaiseksi yksinkertaiset yrityskaupat, joissa osapuolilla ei ole toimintaa samoilla markkinoilla tai päällekkäisyydet ovat vähäiset, on hyväksytty esimerkiksi komissiossa tavanomaisesti ja tavanomaisessa aikataulussa.

Vaativammissa yrityskaupoissa käytännön ongelmaksi on kuitenkin muodostunut tietojen saaminen muilta kuin kaupan osapuolilta, mikä on oleellinen osa yrityskauppojen tutkintaa. Käytännössä kilpailuviranomainen lähettää suuren määrän kyselyitä ja tietopyyntöjä yrityskaupan osapuolten kanssa kilpaileville yrityksille ja osapuolten asiakkaille sekä (tavaran-)toimittajille. Saadut vastaukset otetaan huomioon arvioitaessa yrityskaupan vaikutuksia. Nyt kilpailuviranomaisilla on ilmennyt vaikeuksia tavoittaa tällaisia tahoja, tai vastausten saaminen kestää tavallista kauemmin. Tämä on luonnollista, sillä kaikki yritykset toimivat nyt poikkeusolosuhteissa, ja niillä on rajallisesti mahdollisuuksia vastata kilpailuviranomaisten kyselyihin. Tämä puolestaan pitkittää ja hankaloittaa kilpailuviranomaistutkintaa.

Kilpailuviranomaiset ovat joutuneet siirtymään laajempaan videoneuvotteluiden, digitaalisten alustojen ja muiden vastaavien välineidenkäyttöön, mikä osaltaan vielä toistaiseksi hankaloittaa tutkintojen suorittamista. Näin on etenkin, jos viranomaisten käytössä olevat digitaaliset yms. etätyön mahdollistavat välineet eivät ole tarpeeksi nykyaikaisia ja tehokkaita taikka toimivat huonommin etäyhteyksien kautta. 

Jos jotain hyvää koronaviruspandemiasta voi seurata, niin toivottavasti jatkossa kilpailuviranomaiset siirtyvät laajemmin esimerkiksi videoneuvotteluiden ja sähköisesti toimitettavien asiakirjojen käyttöön. Olisi erittäin toivottavaa, että esimerkiksi komissio siirtyisi pysyvästi mahdollisuuteen jättää yrityskauppailmoitus sähköisesti vähintään vaihtoehtona fyysiselle toimitukselle.

Onko yrityskauppapäätöksen saaminen vaikeampaa vai helpompaa?

Kuten edellä on todettu, periaatteessa se, mitä tutkitaan ei muutu, joten poikkeuksellinen tilanne ei sellaisenaan vaikuta yrityskaupan vaikutusten arviointiin.

Koronaviruspandemialla tulee kuitenkin olemaan hyvin erilaisia sektorikohtaisia vaikutuksia. Esimerkiksi lentoliikenteeseen ja matkailusektoriin vaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan niin laaja-alaiset ja merkittävät, että koko markkinaa on arvioitava erilaisessa viitekehyksessä kuin ennen koronakriisiä. 

Koronaviruspandemian jatkuessa tai sen jälkeen markkinaosuudet saattavat olla aiempaa korkeammat, koska markkinat keskittyvät kriisin seurauksena. Näin ollen joissakin tapauksissa aiemmin korkeilta vaikuttaneet markkinaosuudet eivät enää ole yhtä lailla kriittisiä yrityskaupan hyväksynnän kannalta. On myös mahdollista, että kysyntää tai kykyä sopeuttaa tuotantoa pitää arvioida osin eri lailla kuin aikaisemmin tietyllä sektorilla tai markkinalla on arvioitu. Lisäksi hinta, joka tuotteesta tai palvelusta ollaan halukkaita maksamaan voi olla hyvinkin erilainen kuin mitä se oli ennen pandemian alkua. Tämä voi johtaa siihen, että yrityskaupan hintavaikutusten arviointi voi muodostua toisenlaiseksi kuin se olisi ollut ilman pandemiaa.

Toisaalta kilpailuviranomaiset ovat korostaneet, että esimerkiksi niin sanottua failing firm -puolustusta ei hyväksytä aiempaa vähemmillä perusteilla. Failing firm -puolustus tarkoittaa sitä, että tietyissä tilanteissa yrityskaupan ei voida katsoa merkittävästi estävän kilpailua, jos yrityskaupan toteutumatta jääminen aiheuttaisi yrityskaupan kohteen poistumisen markkinoilta esimerkiksi sitä uhkaavan konkurssin takia. Eri asia on se, että yrityksiä, joiden kohdalla failing firm -puolustusta voidaan tosiasiallisesti käyttää yrityskaupan hyväksymisen perusteena, saattaa koronakriisin kuluessa tulla selvästi aikaisempaa enemmän.

Yrityskauppatutkinnan yhteydessä viranomaisen on myös arvioitava sitä, kuinka pitkäaikaisesta muutoksesta markkinoilla on kyse. Eli voivatko yritykset tosiasiallisesti käyttää koronaviruspandemian aiheuttamia markkinavaikutuksia perusteina yrityskaupan hyväksymiselle ja jos, niin missä määrin. Oletettavasti kilpailuviranomaiset tulevat arvioimaan vaikutusten kestoa varovaisesti, joten myös ”korona-argumenttien” käyttäminen on rajoitetumpaa eikä niitä voi nähdä oikotienä yrityskauppojen hyväksymiselle.

‍

‍

Lue lisää:

Väliaikaiset valtiontukisääntöjen joustot mahdollistavat tuen useammille yrityksille

Rekkakartellin vahingonkorvausoikeudenkäynnit etenevät Euroopassa

Euroopan unionin tuomioistuin: Taloudellisen seuraannon periaatetta voidaan soveltaa myös kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen