Pörssiyhtiöiden yhtiökokouksia päästiin tänä keväänä pitämään koronapandemiasta johtuneen muutaman poikkeusvuoden jälkeen normaaleissa oloissa ns. lähikokouksina. Korona-aikana väliaikaislakien myötä eräät aiemmin vähäiselle käytölle jääneet käytännöt yleistyivät huomattavasti. Esimerkiksi ennakkoäänestys sekä webcast-lähetykset olivat myös tänä keväänä edelleen yleisiä pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa. Lisäksi osakeyhtiölakiin tehtiin viime kesänä muutos, joka mahdollistaa pörssiyhtiöiden yhtiökokousten pitämisen kokonaan etäkokouksina – edellytyksenä on, että yhtiön yhtiöjärjestykseen tehdään ensin asiaa koskeva muutos. Kirjoitimme aiheesta laajemmin artikkelissa ”Etäyhtiökokoukset tulivat jäädäkseen – lakimuutokset voimaan 1.7.2022” kesäkuussa 2022.

Suurin osa yhtiöistä mahdollisti etäyhtiökokoukset

Helsingin pörssin päälistalla noteeratuista suurista ja keskisuurista yhtiöistä, jotka ovat pitäneet kokouksensa 17.5.2023 mennessä, 59 yhteensä 82 yhtiöstä ehdotti yhtiökokoukselle yhtiöjärjestysmuutosta, joka sallisi yhtiökokouksen järjestämisen etäkokouksena. Näistä yhtiöistä yhtiöjärjestysmuutos tuli hyväksytyksi 56 yhtiössä eli kolmessa yhtiössä yhtiökokous ei hyväksynyt yhtiöjärjestysmuutosta. Yhteensä 11 yhtiössä yhtiöjärjestysmuutosta perusteltiin sillä, että etäkokous pidettäisiin lähtökohtaisesti vain poikkeusoloissa. Vaikka lähes kaikissa yhtiöissä etäkokouksen mahdollistama yhtiöjärjestysmuutos hyväksyttiin, se sai myös paljon vastustusta. Yhtiöjärjestysmuutoksia vastustivat erityisesti hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajat, joiden äänestyskäyttäytymiseen puolestaan vaikuttavat keskeisesti ns. valtakirjaneuvonantajat (ISS, Glass Lewis), jotka tuottavat äänestyssuosituksia yhtiökokousta varten. Käsityksemme mukaan valtakirjaneuvonantajat ovat suhtautuneet kielteisesti etäyhtiökokoukset mahdollistaviin yhtiöjärjestysmuutoksiin etenkin niissä tapauksissa, joissa yhtiöjärjestysmuutosta ei ole perusteltu siten, että sen käyttö rajoitettaisiin lähtökohtaisesti esimerkiksi pandemian kaltaisiin poikkeusoloihin. Kokouspaikoilla kuultiin kuitenkin myös runsaasti yksityissijoittajien etäkokouksia vastustavia puheenvuoroja.

Uusi käytäntö hallituksen jäsenten valintaan

Viime vuosina etenkin kansainvälisten sijoittajien taholta on esitetty enenevässä määrin vaatimuksia siitä, että hallituksen jäsenten valinta tulisi tapahtua henkilö henkilöltä. Suomessa on puolestaan perinteisesti noudatettu käytäntöä, jonka mukaan hallituksen jäsenet valitaan yhtenä kokonaisuutena. Arvopaperimarkkinayhdistys ry on antanut asiaa koskevan kannanoton, jossa on käsitelty molempia toimintavaihtoehtoja.

Helsingin pörssin päälistalla noteeratuista suurista ja keskisuurista yhtiöistä hallituksen valinta tehtiin henkilö henkilöltä kolmessa yhtiössä (KONE, Nokia ja Nordea). Muissa yhtiöissä hallituksen jäsenten valinta tehtiin Suomessa perinteisesti vallitsevan käytännön mukaisesti eli hallituksen jäsenet valittiin yhtenä kokonaisuutena. Nykyinen käytäntö näyttäisi siis edelleen olevan vallitseva, mutta on mahdollista, että etenkin yhtiöissä, jossa on merkittävä määrä kansainvälisiä osakkeenomistajia, henkilö henkilöltä tapahtuva hallituksen jäsenten valinta saattaa yleistyä.

Ennakkoäänestys ja webcast yleistyivät

Ennakkoäänestyksestä tuli hyvin yleinen täydentävä osallistumistapa ja yhteensä 56:ssa 82:ta yhtiöstä oli käytössä ennakkoäänestysmenettely. Myös osakkeenomistajille tarjottava webcast-lähetys oli yleinen ja se oli käytössä yhteensä 52 yhtiössä. Vapaasti kaikkien katsottavissa oleva webcast-lähetys oli tarjolla kuitenkin vain 7 yhtiössä.

Muita täydentäviä osallistumistapoja käytettiin selvästi vähemmän. Esimerkiksi verkon kautta tapahtuva Q&A tai chat-palvelu oli käytössä vain 12 yhtiössä ja ennakkoon kysymyksiä pystyi toimittamaan 7 yhtiössä.

Katsaus tulevaan

Kevään 2024 yhtiökokouksissa suurella osalla yhtiöistä on yhtiöjärjestyksen perusteella mahdollisuus järjestää varsinainen yhtiökokous kokonaan etäkokouksena. Vaikka etäkokousmallin yksi päämääristä on helpottaa osakkeenomistajien osallistumista yhtiökokoukseen, vaikuttaa siltä, että mallin käyttöönottamiselle on myös vastustusta. Tulevissa yhtiökokouksissa tulemme näkemään, kumpaan suuntaan pörssiyhtiöiden yhtiökokoukset tulevat tältä osin kehittymään: siirtyvätkö yhtiökokoukset verkkoon vai palaavatko ne pysyvämmin kokoussaleihin. Täydentävien osallistumistapojen käyttäminen tullee jatkossakin olemaan yleistä.

‍

Ota yhteyttä, jos haluat kuulla lisää tai esimerkiksi järjestää etäkokouksen yhtiössäsi. Merilammen kokeneet asiantuntijat auttavat kaikissa yhtiökokouksiin liittyvissä kysymyksissä.