Coty Germany myy ylellisyyskosmetiikkaa Saksassa ja pitää yllä valikoivaa jakelujärjestelmää. Coty Germany kielsi jakelujärjestelmäänsä kuuluvaa Parfümerie Akzentea myymästä kyseisiä tuotteita amazon.de-markkina-alustalla. Parfümerie Akzente katsoi kiellon rikkovan kilpailuoikeusääntöjä ja vei asian kansalliseen tuomioistuimeen.

Frankfurt-am-Mainin ylin alueellinen tuomioistuin pyysi EUTI:lta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Ovatko luksus- ja ylellisyystuotteiden jakelussa käytettävät valikoivat jakelujärjestelmät, joiden ensisijaisena tarkoituksena on säilyttää tuotteiden ylellinen tuotekuva, SEUT 101 (1) artiklan kanssa yhteensopivia?
2. Jos näin on, voidaanko vähittäiskaupan portaalla toimivia valikoivan jakelujärjestelmän jäseniä kieltää käyttämästä internetmyynnissä kolmansien markkina-alustoja (kuten Amazon ja eBay) eli valtuuttamattomia kolmansia tahoja, jotka tunnistetaan valikoidusta jakelijasta erillisiksi toimijoiksi?
3. Onko tämän tapauksen kaltaisessa tilanteessa kyse vertikaalisessa ryhmäpoikkeusasetuksessa(2) (”VRPA”) kielletyistä asiakkaiden rajoittamisesta tai passiivisen myynnin rajoittamisesta?

Valikoiva jakelu on edelleen sallittua

EUTI:n päätöksen mukaan valikoivat jakelujärjestelmät ovat edelleen kilpailuoikeudellisesti sallittuja, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Ollakseen sallittu valikoivassa jakelujärjestelmässä jälleenmyyjät tulee valita objektiivisin laadullisin perustein ja ko. perusteiden pitää koskea samalla tavoin kaikkia potentiaalisia jälleenmyyjiä. Lisäksi perusteita on sovellettava syrjimättä. Tuotteiden on oltava ominaispiirteiltään sellaisia, että ne edellyttävät valikoitua jakeluverkostoa tuotteen laadun ylläpitämiseksi ja asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Valikoivalle jakelujärjestelmälle asetetuilla kriteereillä ei myöskään saa ylittää sitä, mikä on tarpeen.

EUTI myös muistuttaa, että luksustuotteiden laatu ei ole pelkästään lähtöisin niiden aineellisista ominaisuuksista, vaan myös niiden luomasta mielikuvasta, joka antaa tuotteille ylellisyyden tunnun.

Markkina-alustojen käyttökielto on mahdollinen

Päätöksessään EUTI vahvisti, että valmistajan tai tavarantoimittajan on mahdollista kieltää valikoivan jakelujärjestelmänsä jakelijaa käyttämästä internetmyynnissä kolmansien markkina-alustoja ulospäin tunnistettavalla tavalla silloin, kun tällaisella sopimusmääräyksellä pyritään varmistamaan tuotteiden ylellinen tuotekuva. Markkina-alustojen käyttökielto mahdollistaa EUTI:n mukaan sen, että luksustuotteiden toimittaja voi valvoa tuotteidensa myynnin tapahtuvan internetissä sellaisessa ympäristössä, joka vastaa käytössä olevan valikoivan jakelujärjestelmän laadullisia edellytyksiä.

Harkitessaan VRPA:ssa kiellettyjä asiakkaiden rajoittamista ja passiivisen myynnin rajoittamista EUTI teki eron valtuutetuille jakelijoille asetetun ehdottoman kiellon myydä sopimustuotteita internetissä, joka katsottiin kielletyksi Pierre Fabre -tapauksessa(3), ja nyt kyseessä olevan kolmansien markkina-alustojen käyttökiellon välille.

EUTI katsoi, että vaikka Cotyn soveltama kolmansien markkina-alustojen käyttökielto rajoittaa tietyntyyppistä internetmyyntiä, kyseessä ei ole VRPA:ssa tarkoitetut vakavimmat kilpailun rajoitukset (hard core restrictions).

Lopuksi

Verkkokauppa ja markkina-alustojen käyttö lisääntyvät jatkuvasti ja niihin liittyy useita kilpailuoikeuden kannalta haastavia kysymyksiä. Coty-päätöksellä EUTI vastasi vain osaan sähköisiä markkina-alustoja koskevista kysymyksistä. Luultavaa on, että keskustelu markkina-alustoista ja siitä, voidaanko niiden käyttö kieltää muunlaisissa tilanteissa, jatkuu edelleen.

EUTI:n päätös liittyy ainoastaan valikoiviin jakelujärjestelmiin ja luksustuotteisiin. Päätöstä edeltäneessä ennakkoratkaisuehdotuksessa julkisasiamies Wahl antoi ymmärtää, että tuotteiden laadun säilyttäminen voisi edellyttää valikoivaa jakelujärjestelmää riippumatta siitä, määritelläänkö kyseessä olevat tuotteet luksustuotteiksi vai muiksi laatutuotteiksi. Vaikka EUTI ei näin laajaa määritelmää päätöksessään hyväksynyt, on mahdollista, että nyt annetun EUTI:n päätöksen vaikutukset ulottuvat ainakin osin myös muihin laatutuotteisiin. Lisäksi on todennäköistä, että Coty-päätöksen jälkeen annettavissa kansallisissa tapauksissa joudutaan pohtimaan sitä, miten ”luksus” kulloinkin määritellään. Tämän osalta lienee merkittäviä eroja esimerkiksi maantieteellisten alueiden välillä.

Edelleen on jokseenkin epäselvää, miten ja millaisessa tilanteessa kolmannen osapuolen markkinapaikkaa voitaisiin käyttää ei-näkyvällä tavalla tai ulospäin ei-tunnistettavalla tavalla. Markkina-alustojen toiminnalle on oleellista, että ne löytyvät helposti internetistä tunnistettavuutensa takia. Tähän EUTI ei antanut tulkintaohjeita. Ilmeisesti ainakin toistaiseksi asia jäi markkinatoimijoiden ratkaistavaksi.

(1) Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-230/16, Coty Germany GmbH v. Parfümerie Akzente GmbH.
(2) Asetus 330/2010.
(3) Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-439/09, Pierre Fabre Dermo-Cosmétique.