Uudistuksen tausta ja tarkoitus

Kokonaishoitopalvelulla tarkoitetaan vähintään kymmenen vuoden sopimukseen perustuvaa tien, rautatien, rakennuksen tai pysyvän rakennelman sekä niihin tai niiden käyttöön välittömästi liittyvän irtaimiston suunnittelu-, rakentamis-, rahoitus- ja kunnossapitopalveluista muodostuvaa palvelukokonaisuutta, josta saatava vastike määräytyy kohteen käytön tai käytettävyyden perusteella.

Edellä kuvatun kaltainen palvelu on tullut tutuksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimuksin (Public Private Partnerships/PPP) toteutetuissa isoissa infraprojekteissa, kuten moottoriteiden rakentamisessa. Palvelun tuottamisesta johtuvat menot ja rakentamisen rahoittamisesta johtuneet rakennusaikaiset korot on voitu vähentää pitkän sopimuskauden aikana vuosittaisin tasaisin poistoin.

PPP-hankkeita koskevia elinkeinoverolain ja arvonlisäverolain säännöksiä on sovellettu aikaisemmin vain rajatusti valtiolle luovutettaviin tie- ja väylähankkeisiin. Myös muun tyyppisten elinkaari- tai kokonaishoitopalveluhankkeiden toteuttaminen muillekin julkisyhteisöille ja yksityisille toimijoille on uudistuksen myötä verotuksellisesti samassa asemassa kuin valtion isot infrahankkeet.

Kokonaishoitopalvelua koskevien verosäännösten soveltamisalan laajennuksen tavoitteena on siis poistaa erilaisten elinkaarihankkeiden toteutukseen liittyviä verotuksellisia riskejä, minkä odotetaan piristävän Suomen tähän mennessä hyvin harvoihin tieprojekteihin rajoittunutta PPP-markkinaa.

Sääntelyn sisältö ja soveltamisala

Edellä todetun kokonaishoitopalvelun määritelmän mukaisesti, lainsäädäntöuudistuksen myötä elinkaarimallin verotusta sovelletaan teiden ja rautateiden ohella rajoituksetta lähtökohtaisesti mihin tahansa rakennukseen ja pysyvään rakennelmaan sekä niiden käyttöön välittömästi liittyvään irtaimistoon (esimerkiksi operointikalusto), joka myös voi olla kokonaishoitopalvelun kohteena.

Kokonaishoitopalveluun liittyvät erityissäännökset koskevat sekä uudisrakentamista että peruskorjaushankkeita.

Kokonaishoitopalvelun ollessa kysymyksessä veroa ei suoriteta vielä silloin, kun kohde valmistuu ja luovutetaan vastaanottajan käyttöön, vaan kaikkien palvelun muodostavien suoritusten osalta myöhemmin sopimuskauden aikana sen mukaisesti, mitä tilitysjakson pituudeksi on osapuolten kesken sovittu kohteen käytön tai käytettävyyden perusteella. Tilikauden ei tarvitse olla verokauden mukainen. Palvelun tuottamisesta johtuvat menot ja rakenteiden rahoittamisesta johtuneet rakennusaikaiset korot vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina jäljellä olevana sopimuskautena siitä verovuodesta alkaen, jonka aikana kohde on otettu käyttöön.

Elinkeinoverolain muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2018 toimitettavassa tuloverotuksessa. Arvonlisäverolain uusia kokonaishoitopalvelusäännöksiä sovelletaan hankkeisiin, joihin sisältyvä rakentamistyö aloitetaan lain tultua voimaan.

Käytännön vaikutukset

Kunnat investoivat toimitiloihin noin kaksi miljardia ja infrastruktuuriin noin 1,5 miljardia euroa vuositasolla. Julkisen sektorin toimijat pysyvätkin varmasti edelleen suurimpana elinkaarihankkeiden hyödyntäjätahona.

Nyt kun valtion lisäksi kunnat sekä muut hankintayksiköt voivat jakaa suurhankkeiden rakentamisinvestoinnin ja ylläpitopalvelun pitkälle sopimuskaudelle ja hyötyä verotuksellisesti poistojen jaksotuksesta, on varsin todennäköistä, että PPP-markkina monimuotoistuu ja tulee houkuttelevammaksi toteutusmalliksi merkittävissä rakennushankkeissa. Esimerkiksi paljon julkista keskustelua herättäneeseen kuntien rakennuskannan korjausvelkaan on mahdollista puuttua niputtamalla useita saneerauskohteita volyymiltaan houkutteleviksi kokonaispalvelupaketeiksi, joiden hoitoon saadaan sitoutettua pitkäaikainen kumppani. Juristien tehtävänä on huolehtia siitä, että palveluntuottaja kantaa vastuun kokonaispalvelun onnistumisesta koko sopimuskauden ajan, ja maksut korreloivat käytettävyyteen sekä muihin tarkkaan seurattaviin palvelukriteereihin.

Erityisen kiinnostavaa tulee olemaan nähdä yksityisten rakennuttajien halukkuus tarttua PPP-hankkeista tuttuihin hyötyihin: muun muassa suurten toimitilojen ja terveydenhuollon rakennusten rakentamisessa, korjaamisessa ja ylläpidossa voidaan hyvinkin nähdä edelläkävijäorganisaatioiden innostuvan elinkaarimallien kokeilemisesta. Yhtenä elinkaarihankkeiden yleisenä etuna on pidetty sitä, että kriittiset hankkeet saadaan ylipäänsä käyntiin ilman yksittäistä mittavaa kertainvestointierää, kun palvelun kokonaiskustannukset voidaan jakaa pitkälle sopimuskaudelle. Myös rahoituksen sisällyttäminen kokonaispalveluun näyttäytynee tietyille toimijoille mielenkiintoisena optiona.

Juridiset sopimusjärjestelyt

Alan sopimuskäytännöt tulevat varmasti saamaan kehityssysäyksen samalla kun elinkaarihankkeiden suosio lisääntyy. Talonrakennussektorilla on jo vakiintunut käyttöön tilaajien omasta taseesta rahoittamiin elinkaarihankkeisiin palvelusopimusmalli, jonka osakkaamme Emma Niemistö laati vuonna 2012 Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n, Rakennusteollisuus RT ry:n ja Suomen Kuntaliiton koordinoiman työryhmän konsulttina. Kun palveluun lisätään rahoituselementti, voidaan hyödyntää valtion mittavien PPP-hankkeiden sopimusjärjestelyistä saatuja kokemuksia, mutta ratkaisevaksi muodostuu kyky luoda uudet suoraviivaiset vakioehdot ja saada aikaiseksi palvelukokonaisuuksia, joissa rahoitus ei muodostu liian hintavaksi tai monimutkaiseksi lisäelementiksi tilaajien näkökulmasta.

Olemme jo ennen uuden sääntelyn voimaantuloa sparranneet asiakkaitamme PPP-säädösten vaikutuksista ja hyödyntämismahdollisuuksista, ja tunnemme perin pohjin olemassa olevan elinkaarihankkeiden markkinan toimittuamme sekä tilaajien että urakoitsijoiden/palveluntuottajien neuvonantajana. Projekti- ja rahoitusjuridiikan asiantuntijamme ovat saaneet jo muutamilta päämiehiltä toimeksi valmistella kustannustehokkaita sopimusjärjestelyjä alati yleistyvien elinkaarihankkeiden varalle – ota siis yhteyttä, mikäli asia on myös omassa organisaatiossasi ajankohtainen!