Kansainvälisten pakotteiden merkitys suomalaisille yrityksille on kasvanut viime kuukausina merkittävästi, kun Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat asettaneet Ukrainan kriisiin liittyviä pakotteita.

EU:n asettamien ns. Ukraina-pakotteiden kohteena on tällä hetkellä yhteensä 61 yksityishenkilöä ja 2 yhteisöä.[1] Yhdysvaltain asettamien vastaavien pakotteiden kohteena olevien henkilöiden ja yhteisöjen piiri on tätäkin laajempi.[2] Ainakin Yhdysvaltain asettamien pakotteiden kohteena olevien henkilöiden joukossa on henkilöitä, joilla on tiettävästi omaisuutta ja liiketoimintaa Suomessa, sekä ainakin yksi henkilö, jolla on myös Suomen kansalaisuus. Muun muassa tästä syystä on mahdollista, että suomalaisyritykset joutuvat entistä useammin tilanteisiin, joissa yritysten pitää pohtia pakotteiden soveltuvuutta ja vaikutuksia.

On huomattava, että ainoastaan EU:n pakotteet ovat Suomessa oikeudellisesti sitovia. Yhdysvaltojen pakotteet eivät tätä ole, mutta kyseisten pakotteiden huomiotta jättämisestä voi koitua jäljempänä kuvattuja käytännön ongelmia. EU:n ja Yhdysvaltojen ohella pakotteita asettavat jotkut yksittäiset valtiot, kuten Kanada ja Australia, mutta tällaisten pakotteiden merkitys lienee vähäinen sellaisille yrityksille, jotka eivät toimi pakotteita asettaneissa valtioissa.

EU:n asettamien pakotteiden sisältö on pääpiirteittäin seuraava:

• Varojen jäädyttäminen: Pakotteiden kohteena olevien henkilöille ei saa luovuttaa varoja eikä täyttää heidän kanssaan tehtyjä sopimuksia. Käytännössä tämä estää kaiken liiketoiminnan pakotteiden kohteena olevien henkilöiden kanssa.
• Matkustusrajoitteet: Pakotteiden kohteena olevilta henkilöiltä on evätty pääsy EU-valtioihin.
• Vientirajoitukset: Jäsenvaltiot keskeyttävät mahdollisesti myöntämänsä vientiluvat sellaisille tarvikkeille, jotka soveltuvat kansallisiin tukahduttamistoimiin ja arvioivat uudelleen mahdollisesti myöntämiään puolustustarvikkeiden vientilupia.

Yhdysvaltain asettamat pakotteet ovat taloudelliselta sisällöltään karkeasti EU-pakotteita vastaavia.

Pakotteiden johdosta yritysten tulisi toimia seuraavasti:

• Tarkista, onko asiakkainasi tai sopimuskumppaneinasi EU:n pakotelistalla esiintyviä henkilöitä, yhteisöjä tai näiden yrityksiä.
• Pidättäydy maksuista, omaisuuden luovuttamisesta tai sopimuksiin perustuvista suorituksista edellä mainituille henkilöille, yhteisöille ja yrityksille.
• Ilmoita havaitsemisistasi, pakotteiden alaisista varoista ulkoasiainministeriölle ja rahanpesun selvittelykeskukselle.
• Huolehdi myös muun lainsäädännön noudattamisesta. Esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevat säännökset tulee ottaa huomioon EU:n pakotteista riippumatta.

Yritysten tulisi lisäksi omassa riskienhallinnassaan ottaa huomioon, että amerikkalaiset tai Yhdysvalloissa toimivat yritykset joutuvat noudattamaan myös Yhdysvaltojen asettamia pakotteita. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että amerikkalaiset pankit eivät välitä maksuja sellaisille tahoille, jotka eivät sitoudu noudattamaan myös Yhdysvaltain asettamia pakotteita. Lisäksi amerikkalaisten yritysten kanssa tehtävät sopimukset sisältävät usein Yhdysvaltain asettamia pakotteita koskevia ehtoja ja varaumia.

Venäjän mahdollisesti asettamien vastapakotteiden riski tulisi ottaa huomioon liiketoimintaa suunniteltaessa. Vastapakotteet voivat kohdistua länsimaisten yritysten varallisuuteen ja liiketoimintaan Venäjällä.

Kaikessa ennakoinnissa on huomioitava, että pakotteiden sisältö ja laajuus voivat vaihdella nopeasti, minkä vuoksi myös pakotteiden vaikutusten arviointi on haastavaa.