Maksukyvyttömyyden merkit ja varotoimet

Urakoitsijan maksuvaikeuksista ja uhkaavasta maksukyvyttömyydestä saa usein viitteitä julkisesti saatavilla olevista tiedoista tai uutisoinnista. Lisäksi taloudellisen kantokyvyn heikentyminen näkyy tyypillisesti työmaalla laskusaataviensa kohtalosta huolestuneiden aliurakoitsijoiden tyytymättömyytenä, työmaalta poistumisena, mahdollisesti aliurakoitsijoiden suoraan tilaajaan kohdistamina vaateina sekä tavarantoimitusongelmina.

Tässä vaiheessa tilaajan on perusteltua alkaa seurata urakoitsijan taloudellisen tilanteen kehittymistä aktiivisesti. Tilaajan on kaikissa tilanteissa syytä huolehtia siitä, että sovitusta maksuerätaulukosta ei jousteta ilman asiallista perustetta. Tärkeää on myös tarkkailla ja valvoa urakoitsijan työn laatua entistäkin tarkemmin, jotta voidaan taata, että työnlaatutaso säilyy sovitun mukaisena, eikä urakoitsija hanki säästöjä tinkimällä laadusta tai muutoin sovituista toimintatavoista. 

Monesti yksi selvimmistä varoitusmerkeistä kassavajeesta on, mikäli urakoitsija oma-aloitteisesti ehdottaa, että tilaaja suorittaisi maksueriä sovitusta poiketen etupainotteisesti. Maksuerätaulukon muuttamiseen tulee suhtautua varauksellisesti. Mikäli tilaaja tekee suorituksia etupainotteisesti ja ennen sovittujen työsuoritusten valmistumista, kohteen todellinen valmiustaso ei seuraa käsi kädessä tilaajan maksuliikennettä. Mikäli urakoitsija ajautuu konkurssiin ennen hankkeen loppuunsaattamista, tilaaja on edellä mainitussa tilanteessa mitä todennäköisimmin suorittanut kohteesta enemmän kuin mitä kohteen todellinen valmiusaste on. Ylipäätään tilaaja ei voi välttämättä varmistaa maksuerien kohdentumista kohteensa edistämiseen ja suoritettujen töiden tekijöille. Lisäksi maksuerätaulukon muuttamiselle tulisi YSE 40.6 §:n mukaisesti hankkia rakennusaikaisen vakuudenantajan suostumus, ellei kyse ole YSE 40.4 §:n mukaisesta tilanteesta tai vähäisestä poikkeamasta. Varovaisuusperiaatteella suostumus kannattaa lähtökohtaisesti aina pyytää, jotta ei ajauduta tulkintaongelmiin vakuudenantajan vastuuta arvioitaessa.

Purkuperusteista YSE:n kontekstissa

Uhkaava konkurssi tai heikentynyt maksukyky ei ole YSE-ehtojen mukaan automaattinen purkuperuste. Urakoitsijaa tulee aina ennen purkuoikeudenkäyttämistä huomauttaa purkamisen uhasta eli antaa niin sanottu purku-uhkainen ennakkovaroitus. Peruste purulle löytyy YSE 78 tai 79 §:istä – tietyissä tilanteissa molempien pykälien perusteet saattavat soveltua käsillä olevaan tilanteeseen.

Mikäli taloudelliset hankaluudet heijastuvat konkreettisen työsuorituksen ongelmina, urakkasopimuksen purkaminen on mahdollista tehdä YSE78.1 §:n nojalla muun muassa, jos työtä tehdään niin hitaasti, että on ilmeistä, ettei se valmistu sopimuksen mukaisessa ajassa, tai jos suoritus muodostuu muutoin olennaisesti sopimuksen vastaiseksi.

Suoranaisissa maksukyvyttömyystilanteissa sovelletaan YSE79 §:ää, jonka mukaan tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos urakoitsija asetetaan konkurssiin tai urakoitsijan muuten havaitaan olevan sellaisessa tilassa, ettei voida odottaa hänen täyttävän sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Jos suoriutumista sopimusvelvoitteista perustellusti epäillään, tulee ennen purkuoikeuden käyttämistä myös edellyttää luotettavaa selvitystä velvoitteiden täyttämisestä. Varteenotettavien selitysten ontuessa tilaajan tulee voida turvata oikeutensa ja hankkeen loppuunsaattaminen käyttämällä oikeuttaan purkuun.  

Konkurssilain edellyttämä menettely

On syytä korostaa, että urakoitsijan tullessa asetetuksi konkurssiin tulee tilaajan konkurssilain 3 luvun 8 §:n mukaan ennen sopimuksenpurkamista toimittaa konkurssipesän pesänhoitajalle tiedustelu siitä, sitoutuuko pesä urakkasopimukseen. Käytännössä konkurssilain määräykset siis sivuuttavat ja tekevät tosiasiallisesti pätemättömäksi YSE 79 §:n sisältämäehdon tilaajan purkuoikeudesta urakoitsijan konkurssitilanteessa (tai oikeammin ainakin sen välittömän käyttämismahdollisuuden).

Pesänhoitaja arvioi työn jatkamisen mielekkyyden ja ilmoittaa tilaajalle, aikooko se sitoutua sopimukseen töiden loppuunsaattamiseksi. Vasta mikäli vastaus on kielteinen, sopimus purkautuu.

Yrityssaneerauksen vaikutus

Yrityssaneeraustilanteessa yrityssaneerauslain 4 luvun 15§:n mukaisesti saneeraus ei vaikuta velallisen tekemiin sitoumuksiin. Sopimukset lähtökohtaisesti pysyvät voimassa samojen ehtojen mukaisesti kuin ennen saneerausmenettelyn vireille tuloa.

Yrityssaneeraus ei näin ollen muodosta automaattista sopimuksenpurkuoikeutta, vaan ratkaisevaa on, onko YSE 78 tai 79 §:ien mukaista tilannetta havaittu jo ennen saneerausmenettelyn alkamista, ja onko edellä käsitellyt asianmukaiset ennakkovaroitukset annettu ilman tilanteen korjaantumista/luotettavan selvityksen saamista. Mikäli tosiasialliset rikkomukset on havaittu ja menettelytavat täytetty, purkuoikeus on olemassa ja purkuilmoitus annettavissa.

Purkumenettely

Urakkasopimuksen purkaminen, eli ilmoitus ennakkovaroitusten mukaisesta purkuoikeuden käyttämisestä, tulee tehdä kirjallisesti sekä todistettavasti. Purkukirjeessä on suositeltavaa selvyyden vuoksi vielä yksilöidä purun perusteet, esimerkiksi viitaten aiempiin purku-uhkaisiin kehotuksiin ja todeten, että korjaavaa toimenpidettä ei voida katsoa tehdyksi tai riittävää luotettavaa selvitystä suoriutumismahdollisuuksista annetuksi. Maksukyvyttömyyteen tai sitä epäiltäessä käytännöntoimimismahdollisuuksien vaikeutumiseen liittyviä havaintoja voi vielä lyhyesti avata purkukirjeessä sen lähetyshetken asiaintilan dokumentoimiseksi.

Purkukirje lähetetään urakoitsijalle ja samalla myös urakoitsijan rakennusaikaiselle vakuudenantajalle, jolta tulee tiedustella, haluaako vakuudenantaja suorittaa työn loppuun. Vakuudenantajalla on tämä oikeus ensisijaisesti, mutta ainoastaan siihen määrään asti, josta vakuus vastaa. Vakuudenantajat ilmoittavat yleensä suhteellisen nopeasti, aikovatko he ottaa työt vastattavakseen. YSE:n mukaisesti takaajalla on oikeus 14 päivän kuluessa ilmoittaa sitoutumisestaan urakan loppuunsaattamiseen; käytännössä takaajatahoilta on nähdäksemme lupa odottaa ripeämpää reagoimista tilaajan jouduttua niinkin järeisiin toimiin kuin urakkasopimuksen purkuun.

Haltuunottokatselmus

Purun jälkeen työmaalla pidetään YSE 82 §:n mukainen haltuunottokatselmus, jossa tärkeintä on todentaa työmaalla oleva urakoitsijanomaisuus, määrittää urakan valmiusaste sekä käydä läpi purkuhetken maksutilanne. Pääurakoitsijan konkurssitilanteessa myös aliurakoitsijoiden osallistuminen tilaisuuteen voi olla järkevää. Haltuunottokatselmuksen jälkeen tilaajan tehtävä on teettää työt toisella urakoitsijalla loppuun. Usein voi olla haastavaa saada kiinnostuneita tarjoajaehdokkaita. Sitäkin useammin töiden loppuunsaattamista tarjotaan laskupohjaisella järjestelyllä. Haltuunottokatselmus on syytä tehdä tarkkaan ja huolella töiden valmiusasteen osalta senkin vuoksi, että tilaaja osaa määrittää selkeästi urakkaa jatkavan urakoitsijan työsuorituksen sisällön.

Urakan loppuunsaattamiskustannukset, valvonta ja vakuudenantajan rooli

Urakan purkaminen aiheuttaa aina tyhjäkäyntiä ja lisäkustannuksia, jotka tilaajalla on oikeus vaatia korvattavaksi. Tilaajalle aiheutunutta vahinkoa peilataan suhteessa siihen, mikä on ollut alkuperäisen urakkasopimuksen arvo, paljonko urakoitsijalle on suoritettu ennen sopimuksen purkamista, ja mitä loppuunsaattamisen kustannukset lopulta olivat. Kustannukset, jotka ylittävät alkuperäisen urakkasopimuksen arvon, ovat tilaajalle aiheutunutta ylimääräistä vahinkoa, jota tilaaja voi vaatia urakoitsijalta ja rakennusaikaisen vakuudenantajalta korvattavaksi.  

Konkurssitilanteessa edellä mainittu tarkoittaa sitä, että tilaajan tulee valvoa sille aiheutunut vahinko urakoitsijan konkurssissa. Tälle valvotulle määrälle tilaaja saa konkurssissa laskettavan jako-osuuden, joka on valitettavasti keskimäärin hyvin pieni osa tilaajalle aiheutuneesta todellisesta vahingosta. Pesänhoitaja asettaa konkurssissa valvontapäivän, joka on yleensä noin puolen vuoden sisällä konkurssiin asettamisesta. Tilaajan on syytä olla aktiivinen suhteessa konkurssipesään riippumatta siitä, onko sopimus purettu ennen konkurssia vai vasta pesän ilmoitettua, ettei se aio sitoutua sopimukseen. Kun tieto konkurssista sekä pesänhoitajasta on saatu, pesänhoitajalle voi ilmoittaa sopimuksen sisällöstä, purkamisesta sekä jo alustavasta vahinkoarviosta ja pyytää toimittamaan pesäluettelon sekä velallisselvityksen niiden valmistuttua sekä muutoinkin merkitsemään tiedot velkojasta. Usein konkurssivalvonnan ajankohta osuu jo töiden ollessa vielä kesken, minkä vuoksi tilaajan on kyettävä arvioimaan sille sopimuksen purkamisesta aiheutunut enimmäismääräinen vahinko.

Rakennusaikaisen vakuudenantajan osalta on oltava tarkkana, että tilaaja muistaa reklamoida ja eräännyttää koko vakuuden määrän ennen sen umpeutumista. Vakuudenantajan vastuun säilyttämiseksi on myös tärkeää tehdä konkurssivalvonta ajallaan ja riittävällä varovaisuudella yläkanttiin arvioituna. Mikäli konkurssivalvonta laiminlyötäisiin, vakuudenantaja saattaisi äärimmäisessä tilanteessa olla vastuustaan vapaa siltä osin kuin velkoja olisi saanut saatavansa valvomalla päävelalle suorituksen velallisen tai konkurssipesän varoista. Usein vakuudenantajat myös itse valvovat jo etukäteen omat mahdolliset regressisaatavansa konkursseissa.

Lopuksi

Kaikki edellä kuvattu osoittaa, että urakoitsijan uhkaava konkurssitilanne ja muukin suorituskyvyttömyys edellyttää tilaajalta tarkkaa harkintaa sekä rautaista menettelytapojen hallintaa.

Jo ensimmäisten varoitusmerkkien ilmetessä on suositeltavaa kääntyä asiantuntevan asianajajan puoleen, jotta yllä kerrotut moninaiset toimenpiteet tulevat suoritetuiksi ajallaan ja oikeassa järjestyksessä.

‍

‍

Lue myös:

Uhkaava maksukyvyttömyys - varhainen saneerausmenettely

Vuokralainen meni nurin tai saneeraukseen, mitäs nyt tehdään?

KKO 2019:73 – valvo urakkaan perustuvat oikeudet kerralla ja lopullisesti yhdessä taloudellisessa loppuselvityksessä

Urakoitsijan vastuu laadunvarmistuksen laiminlyönnistä