Tuomioistuinten jutturuuhkat ja oikeudenkäyntien pitkä kesto ovat valitettava tosiasia jo ilmankoronapandemiaakin. Tuomioistuimet ovat koronapandemian vuoksi siirtäneet istuntokäsittelyjä – osin syksyyn, osin hamaan tulevaisuuteen – mikä on nostanut sekä Suomen Asianajajaliitossa että monissa asianajajissa perustellun huolen siitä, vaarantuuko ihmisten ja yritysten oikeusturva tämän seurauksena.

Kuten Suomen Asianajajaliiton 2.4.2020 julkaisemassa ehdotuksessa tuodaan esille, nyt on etsittävä keinoja sille, että mahdollisimman monia juttuja voitaisiin vallitsevan poikkeustilanteenkin aikana käsitellä asianosaisten kesken myös käyttäen etäpalveluita. Ehdotus on saanut hyvän vastaanoton. Vaikka oikeudellisia prosesseja saataisiin näin vietyä sovitussa aikataulussa eteenpäin, voi ratkaisun saaminen silti olla liiketoiminnan näkökulmasta liian kaukana tulevaisuudessa.

Riitojen ratkaisusta kohti tehokasta konfliktinhallintaa

Yrityksillä on yleisesti ottaen enenevässä määrin riitoja ja muita oikeudellisia konflikteja. Oikeudelliset konfliktit aiheuttavat kuluja ja sitovat yrityksen henkilöstöresursseja. Mitä pidemmälle konfliktin ratkaisu venyy, sitä suuremmat ovat konfliktin negatiiviset vaikutukset. Pääsääntöisesti yrityksen kannalta paras tapa ratkaista syntymässä oleva riita on saada sen syntyminen tai ainakin eskaloituminen estettyä, ja toissijaisesti saada riita sovittua hyvillä ehdoilla mahdollisimman nopeasti ilman oikeudellisia prosesseja.

Erityisesti nyt poikkeusaikana on liiketoiminnan riskien hallinnan näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää saada ratkaisu jo syntyneeseen tai syntymässä olevaan konfliktiin nopeasti. Tämä voi olla kriittistä jo yrityksen kassatilanteenkin näkökulmasta. Yrityksen johdon tehtävä on kaikessa toiminnassaan pyrkiä tekemään yrityksen kokonaisedun kannalta parhaita ratkaisuja. Riiteleminen niin sanotusti pitkän kaavan mukaan on vain hyvin harvoin yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta perusteltua. Poikkeusoloissa johdon vastuu painaa tavallistakin enemmän. Nyt on löydettävä vaihtoehtoisia tapoja ratkaista konfliktit ja hallita mahdollisia eskaloitumassa olevia konflikteja. Yksi suositeltava tapa on sovittelu.

Sovittelusta ratkaisu konfliktiin nopeasti ja kustannustehokkaasti

Sovittelu on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen menettely, jossa puolueeton kolmas osapuoli (sovittelija) avustaa asianosaisia riidansovinnollisessa ratkaisussa ja/tai riitojen välttämisessä. Sovittelija pyrkii keskusteluiden ja kysymysten avulla edistämään asianosaisten välistä vuoropuhelua, intressien ja tarpeiden ymmärtämistä sekä neuvotteluita. Konfliktin ulkopuolisena henkilönä sovittelija pystyy tarkastelemaan asiaa objektiivisesti ja onnistuu usein auttamaan asianosaiset eteenpäin jumittuneesta neuvottelutilanteesta.

Sovittelija ei tee riidan kohteena olevaa asiaa koskevia juridisia päätöksiä tai ratkaisuja. Onnistuneen sovittelun lopputuloksena on sovintosopimus, jossa sovitaan konfliktin kokonaisratkaisusta – niin taloudellisista suorituksista kuin mahdollisista muistakin ehdoista. Parhaassa tapauksessa asianosaiset löytävät myös uusia yhteisiä liiketoimintamahdollisuuksia, joita lähdetään viemään yhdessä eteenpäin. Sovittelun keskiössä ovat asianosaiset, heidän tarpeensa ja intressinsä, ja ennen kaikkea katse on tulevaisuudessa. Keskeistä on siksi se, että sovittelussa ovat mukana ne henkilöt, jotka voivat aidosti tehdä päätöksiä yrityksen puolesta.

Sovittelua luonnehditaan usein kustannustehokkaaksi, nopeaksi, joustavaksi, suoraviivaiseksi sekä käyttäjäystävälliseksi tavaksi ratkaista konflikteja. Tämä johtuu erityisesti siitä, että sovittelussa noudatettava prosessi on vapaasti sovittavissa, ja konflikti voidaan ratkaista jopa yhden sovittelupäivän aikana. Sovittelupäivää edeltää tällöin osapuolten kirjallisten näkemysten esittäminen asian osalta. On myös hyvä huomioida, että vaikka sovittelu toimii parhaiten sovitteluun osallistuvien henkilöiden ollessa yhdessä samassa tilassa, ei estettä ole sille, että sovittelu tapahtuu erityisesti näin poikkeusaikana etäyhteyksin.

Sovittelun käyttö on edullisempaa kuin konfliktin tai riidanratkaiseminen muiden riidanratkaisumenettelyiden kautta. Sovittelun kustannukset muodostuvat sovittelijan palkkiosta, joka perustuu kohtuulliseen, ennakolta sovittuun tunti- tai päivähintaan, ja sovittelijan mahdollisista kuluista. Näiden kulujen lisäksi asianosaisille aiheutuu kuluja mahdollisen asiamiehen käytöstä. Asiamiehen käyttö ei kuitenkaan ole pakollista.

Sovittelun etuna on se, että sitä voi kokeilla myös sillä aikaa, kun yritys odottaa mahdollisen oikeusprosessin edistymistä. Mikäli asianosaiset eivät sitten sovittelussa pääse asiassa kokonaan tai osittain sovinnolliseen ratkaisuun, asianosaiset voivat jatkaa välimiesmenettelyyn tai oikeudenkäyntiin siten kuin aiemmin oli sovittu. Jos taas sovittelu johtaa toivottuun lopputulokseen, välimiesmenettely tai oikeudenkäynti voidaan peruuttaa.

Mitä tehdä, jos yritys haluaisi aloittaa sovittelun?

Sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen. Sovittelusta voidaan sopia jo osapuolten väliseen sopimukseen sisältyvässä riidanratkaisulausekkeessa tai erikseen riidan tai konfliktin jo synnyttyä.

Mikäli yrityksenne haluaisi viedä jo eskaloituneen riidan sovitteluun, tai välttää konfliktin eskaloitumisen sovittelijan avustuksella, suosittelemme seuraavia toimenpiteitä:

• Keskustelkaa asiasta mahdollisen asiamiehenne kanssa.
• Ottakaa sovittelun mahdollisuus esille toisen asianosaisen tai tämän asiamiehen kanssa.
• Ottakaa yhteyttä asiantuntevaan ja puolueettomaan sovittelijaan.
• Kun olette valinneet yhdessä sovittelijan, sopikaa hänen kanssaan tehokkaasta sovittelun etenemistavasta.
• Mikäli sovittelu johtaa toivottuun lopputulokseen ja kun sovitut suoritukset on puolin ja toisin tehty, mahdollisesti vireillä ollut oikeudenkäynti tai välimiesmenettely voidaan peruuttaa.
• Mikäli sovittelu ei johda kokonaan tai osittainkaan toivottuun lopputulokseen, voitte jatkaa jo mahdollisesti vireillä olevaa oikeudenkäyntiä tai välimiesmenettelyä, tai käynnistää sellaisen riitaisten kysymysten osalta.

Kun erityisesti nyt poikkeusaikana liiketoiminnan riskien hallinta ja yrityksen kokonaisedun kannalta parhaiden ratkaisujen löytymisen tärkeys korostuu, sovittelun puolesta puhuu varsin moni seikka. On vaikea löytää perusteltua syytä sille, miksi sovittelua ei ainakin kokeiltaisi varsinkin, jos juridista ratkaistua oikeudenkäynnissä tai välimiesmenettelyssä joudutaan odottamaan pitkän aikaa. Sovittelun vapaaehtoisuudesta ja -muotoisuudesta seuraa se, että sovittelun voi koska tahansa ilman syytä keskeyttää.

Myös muita vaihtoehtoisia riidanratkaisutapoja löytyy

Tuomioistuimessa käytävän oikeudenkäynnin, välimiesmenettelyn ja sovittelun lisäksi konflikteja ja riitoja on mahdollista ratkaista myös muiden vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyiden kautta.

Mikään ei estä esimerkiksi sitä, että asianosaiset ottavat yhdessä yhteyttä hyvänä ja luotettavana tunnettuun asianajajaan ja pyytävät häneltä oikeudellista arviota heidän välisestä riidastaan. Tällöin voidaan esimerkiksi sopia, että asianosaiset toimittavat asianajajalle puolin ja toisin esimerkiksi yhden tai useamman kirjelmän, joiden pohjalta tämä antaa arvionsa.

Mikäli asianosaiset yhdessä näin päättävät ja sitoutuvat noudattamaan asianajajan antamaa arviota tai ratkaisuehdotusta, voidaan välttää pitkäkestoinen oikeudellinen prosessi suullisine käsittelyineen ja todistajien kuulemisineen. Kyseessä on tällöin ikään kuin välimiesmenettely pienoismuodossa sillä erotuksella, että lopputuloksena ei ole välimiehen laatima täytäntöönpantavissa oleva välitystuomio vaan oikeudellinen arvio tai ehdotus tilanteen ratkaisemiseksi. Mikäli toinen asianosaisista ei tätä arviota tai ehdotusta hyväksy tai sitä noudata, voi riidan edelleen saattaa ratkaistavaksi oikeudenkäynnissä, välimiesmenettelyssä tai sovittelussa. On kuitenkin varsin todennäköistä, että tällaista asiantuntevan henkilön ratkaisuehdotusta noudatetaan vapaaehtoisesti.