Viime viikolla on uutisoitu laajalti eräiden työntekijäjärjestöjen muun muassa teho-osastoille suunnittelemien työtaistelutoimenpiteiden vaikutuksista sairaanhoitopiirien potilasturvallisuuteen. Vuodenvaihteessa pinnalla puolestaan olivat metsäyhtiöiden voimalaitoksiin ja muuhun liiketoimintaan kohdistuneet työtaistelutoimet, jotka olisivat toteutuessaan voineet vaikuttaa muun muassa yhtiöiden ja kaupunkien varautumissuunnitelmiin sekä joissain tapauksissa johtaa eräiden yhtiöiden ulkomaille tapahtuvan viennin lähes täydelliseen pysähtymiseen.

Yhdistävää näille on se, että suunniteltuja työtaistelutoimenpiteitä on pyritty suitsimaan käräjäoikeudesta hankittavin väliaikaismääräyksin, tai tarkemmin sanottuna yleisellä turvaamistoimella.

Yleisessä turvaamistoimessa on kyse tuomioistuimen hakemuksen perusteella antamasta päätöksestä, tyypillisesti vastapuolelle annettavasta kiellosta ryhtyä johonkin toimeen. Tällä pyritään jo ennakolta estämään jokin uhkaava oikeuden tai edun loukkaus.

Sinänsä esimerkiksi kieltomääräysten (tai tarkemmin kieltotuomioiden) hankkimisessa ei itsessään ole mitään erityisen mielenkiintoista. Yleisellä turvaamistoimella on kuitenkin kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen hyödyllisen oikeudellisen työkalun:

1. ensinnäkin se on soveltamisalaltaan niin laaja ja avoin, että sillä voidaan turvata oikeuksia ja etuuksia hyvin laajalla skaalalla – joissain tapauksissa jopa niinkin keskustelua herättävällä ja perusoikeusherkällä alueella kuin työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä;
   
2. toiseksi täytäntöönpanokelpoisen (joskin väliaikaisen) turvaamistoimimääräyksen voi parhaimmillaan saada tuomioistuimesta jo samana päivänä hakemuksen jättämisen jälkeen – vieläpä ilman, että vastapuolta kuullaan asiasta.

Työtaisteluihin liittyvät turvaamistoimihakemukset ovat vain yksi, joskin erinomaisen havainnollistava, esimerkki siitä, millaisiin uhkaaviin tilanteisiin turvaamistoimin voidaan puuttua.

Tyyppiesimerkkejä yleisen turvaamistoimen soveltamisesta ovat tilanteet, joissa vastapuoli on ryhtymässä esimerkiksi kilpailukielto- ja salassapitoehdon vastaiseen kilpailevaan toimintaan, jossa käytetään tai paljastetaan salassa pidettäväksi tarkoitettuja tietoja. Toisaalta joskus yleisellä turvaamistoimella on menestyksellisesti reagoitu myös ennakolta sopijakumppanin uhkaukseen kriittisen sopimuksen oikeudettomasta ja ennenaikaisesta päättämisestä.

Laajan ja avoimen soveltamisalansa vuoksi yleinen turvaamistoimi venyy osaavissa käsissä vielä paljon muuhunkin.

Turvaamistoimiin liittyy kuitenkin haasteensa. Niiden täytäntöönpano sitoo tyypillisesti pääomaa ja niihin liittyy erottamattomasti riski siitä, että turvaamistoimi katsotaan lopulta tarpeettomaksi, mikä puolestaan voi pahimmillaan johtaa ankaraan ja ennakolta varsin vaikeasti arvioitavaan korvausvelvollisuuteen. Kokemus kertoo myös, että turvaamistoimen täytäntöönpanon kohteeksi joutuminen on monesti epämiellyttävä kokemus, ja se voi esimerkiksi tulehduttaa liikesuhteen merkittävällä tavalla – mahdollisesti lopullisesti.