Työaikalain soveltamisalaa täsmennetään. Jatkossa työaikalaista poikkeaminen johtavassa asemassa olevien työntekijöiden tai itsenäistä työtä tekevien kohdalla edellyttää aiemmin säädettyjen kriteerien lisäksi työaika-autonomian kriteerin täyttymistä. Työaika-autonomia tarkoittaa, että työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota, vaan työntekijä voi itse päättää työajastaan. Työntekijälle ei siis ole määritelty säännöllistä noudatettavaa työaikaa. Työntekijällä tulee olla oikeus päättää työaikansa sijoittelusta sekä päivittäisestä ja viikoittaisesta työajasta ilman työnantajan hyväksyntää.

Uudistuksen myötä sallittu vuosittainen enimmäistyöaika kasvaa 2 250 tunnista 2 304 tuntiin. Ylitöiden enimmäismäärän sijaan ryhdytään seuraamaan työajan kokonaismäärää. Viikoittainen työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Toisin kuin nykyisin, enimmäistyöaika tulee sisältämään niin aloittamis- ja lopettamistyönä kuin hätätyönä tehdyt työtunnit. Kyse olisi absoluuttisesta enimmäistyöajasta.

Lakiin on kirjattu myös uusi työaikamuoto – joustotyöaika. Joustotyössä työntekijä voi päättää vähintään puolesta työaikansa sijoittelusta ja työntekopaikasta. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus seurata työaikaa. Joustotyöajan soveltamisesta tulee sopia kirjallisesti. Laki määrää sopimuksen vähimmäissisällön. Luonteensa vuoksi joustotyöaika ei sovellu työtehtäviin, joissa työnantaja määrää pääsääntöisesti työnteon paikan ja ajan.

Jatkossa työpaikalla voidaan haluttaessa ottaa käyttöön työaikapankki, josta on säädetty uudessa laissa. Työaikapankki tarkoittaa mahdollisuutta säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Mikäli työaikapankki halutaan ottaa käyttöön, työpaikalla on laadittava siitä sopimus. Myös tämän sopimuksen vähimmäissisältö on määrätty laissa. Työaikapankkiin ei saa kertyä yli 180 tuntia kalenterivuodessa eikä kokonaiskertymä saa milloinkaan ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää.

Merkittävä uudistus on myös se, että uudessa työaikalaissa on luovuttu työpaikkasidonnaisuudesta. Työaikalakia sovelletaan jatkossa myös muualla kuin työpaikalla tehtyyn työhön. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi etätyö kuuluu jatkossa lain piiriin.