Kilpailukiellolla tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsuhteensa päätyttyä uusi työsopimus entisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa harjoittavan uuden työnantajan kanssa, ja/tai harjoittaa omaan lukuunsa entisen työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan liittyvästä erityisen painavasta syystä, ja sitä sovelletaan silloin, kun työsuhteen päättyminen johtuu työntekijästä. Tavallisin rajoitusaika lienee kuusi kuukautta. Kilpailukieltoehdosta on joillakin aloilla tullut melko rutiininomainen osa työsopimusta. Kilpailukieltosääntelyä koskevan hallituksen esityksen julkilausuttuna tavoitteena on karsia ilman painavaa syytä tehtyjä kilpailukieltosopimuksia.

Mikä muuttuu?

Keskeisin muutos nykyiseen on se, että esitys toisi työnantajalle työsuhteen päätyttyä automaattisen maksuvelvoitteen kilpailukieltorajoitteen voimassaolon ajalta. Työnantajan olisi jatkossa maksettava enintään kuuden kuukauden mittaisen kilpailukiellon rajoitusajalta työntekijälle kuukausittain 40 % tämän peruspalkasta ja yli kuuden kuukauden rajoituksesta 60 % peruspalkasta. Muutos koskisi sekä olemassa olevia että jatkossa solmittavia kilpailukieltosopimuksia. Työnantajalla olisi oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus vain työsuhteen aikana. Noudatettava irtisanomisaika olisi vähintään kolmannes rajoitusajan pituudesta, ei kuitenkaan koskaan alle kahta kuukautta. Muutokset tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta. Olemassa olevan sopimuskannan osalta noudatettaisiin yhden vuoden siirtymäaikaa, jolloin muutokset tulisivat niiden osalta ajankohtaiseksi vuoden 2023 alusta.

Mitä kannattaa tehdä jo nyt?

Uusi sääntely toisi työnantajalle huomattavan maksuvelvoitteen. Kilpailukieltoa ei voisi yksipuolisesti irtisanoa eikä maksuvelvoitteesta vapautua enää työntekijän irtisanouduttua. Tämän vuoksi työnantajalle rahanarvoisia toimenpiteitä ovat:

1. Olemassa olevan sopimuskannan läpikäyminen ja mahdollisesti tarpeettomiksi katsottujen kilpailukieltoehtojen irtisanominen ennen muutoksen voimaan tuloa.
2. Työ-ja johtajasopimuspohjien päivittäminen.
3. Rekrytoivien esihenkilöiden opastaminen nykyistä tarkempaan tapauskohtaiseen harkintaan kilpailukiellon tarvetta arvioitaessa.

Tulevasta

Kilpailukieltoehdon käytölle on varmasti tulevaisuudessakin sijansa työsopimuksia solmittaessa. Voi kuitenkin olla työnantajille taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa pyrkiä suojaamaan asemaansa salassapidon ja järkevästi rajatun houkuttelukiellon kautta. Näin myös työntekijöiden työnhaku ja työvoiman liikkuminen helpottuvat. Ennen kaikkea vältytään monelta riidalta.

‍

‍

Lue myös:

Tuomioistuimet ovat linjanneet tiedonantovelvollisuuden täyttämistä YT-prosessin eri vaiheissa – aikaisemmat toimintatavat on syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun

Vahvistettuja tilapäisiä muutoksia työlainsäädäntöön

Hallituksen toimenpiteitä työlainsäädännön osalta

Työaikalaki uudistuu, mikä muuttuu?