Mikä on vertikaaliryhmäpoikkeusasetus?

Ryhmäpoikkeusasetus on sellaisenaan voimassa oleva laki koko EU:n alueella. Jakelu- ja toimitussopimuksia koskevalla ryhmäpoikkeusasetuksella hyväksytään EU:n laajuisesti tuotanto- tai jakeluketjun eri portailla olevien ei-kilpailevien yritysten väliset sopimukset, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. sopimusosapuolten markkinaosuudet eivät ylitä 30 % kummankaan osapuolen osalta; ja
2. sopimukseen ei sisälly ns. vakavimpia kilpailunrajoituksia.

Tällaiset sopimukset ovat sallittuja sellaisinaan ja nauttivat ryhmäpoikkeuksella myönnetystä ns. turvasatamasta.

Jos sopimusosapuolten markkinaosuudet ovat yli 30 %, mahdollisesti kilpailunrajoituksia sisältävä sopimus voi kuitenkin olla kilpailusääntöjen sallima. Silloin yritysten pitää arvioida erikseen sopimuksensa. Suuntaviivat selkeyttävät turvasataman rajoja ja toimivat tulkinta-apuna vertikaalisia sopimuksia ja niihin liittyviä riskejä arvioitaessa.

VRPA:n ja suuntaviivojen tärkeimpiä muutoksia tiivistettynä

Sääntöjen päivitys ei vaikuta edellä mainittuihin VRPA:n soveltamisen perusperiaatteisiin. Uudistetuissa säännöissä on kuitenkin täsmennyksiä, jotka johtavat osin aiempaa tiukempaan ja osin joustavampaan tulkintaan. Uudistus oli tarpeen, sillä sähköisen kaupankäynnin huomattava kasvu on muuttanut markkinoita, joihin aiemmat säännöt eivät osin enää soveltuneet. Etenkin suuntaviivoissa huomioidaan myös viimeaikainen EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö, kuten Coty[1]  sekä tarpeellisin osin nk. geoblokkausasetuksen[2] edellytykset, joista olemme aiemmin kirjoittaneet.

Yksinmyyntijärjestelmät

VRPA asettaa myös jatkossa tietyt säännöt yksinomaiselle jakelulle ja määrittää rajoitukset, joita toimittaja voi asettaa jakelijoilleen. Lähtökohtaisesti yksinmyyntijärjestelmässä ei saa rajoittaa aluetta tai asiakkaita, joille yksinmyyjä saa myydä aktiivisesti (aktiivinen asiakkaisiin kohdennettu myynti ja markkinointi) tai passiivisesti (asiakkaiden aloitteesta tapahtunut myynti) sopimustuotteita tai -palveluja. Tästä on kuitenkin joitakin poikkeuksia.

Uudistetut säännöt joustavoittavat yksinmyyntijärjestelmien käyttöä sikäli, että toimittajan sallitaan nimetä enintään viisi jakelijaa samalle yksinoikeusalueelle aiemmin sallitun yhden jakelijan sijaan. Kyseessä on ns. jaettu yksinoikeus.

Esimerkkinä yksinmyyntijärjestelmässä sallitusta rajoituksesta on mahdollisuus rajoittaa nimetyn yksinmyyjän ja myös sen suorien asiakkaiden aktiivista myyntiä sellaiselle alueelle tai asiakasryhmälle, joka on varattu muille yksinmyyjille tai jonka toimittaja on varannut itselleen. Samaan alueeseen tai samaan asiakasryhmään jaetun yksinoikeuden saaneiden kesken aktiivista ja passiivista myyntiä ei saa rajoittaa.

Passiivisen myynnin rajoitukset katsotaan yleensä kilpailulle haitallisemmiksi kuin aktiivisen myynnin rajoitukset. Ne ovatkin sallittuja vain hyvin rajoitetuissa tilanteissa. VRPA:ssa esimerkiksi sallitaan tukkutasolla toimivan yksinmyyjän aktiivisen ja passiivisen myynnin rajoittaminen loppukäyttäjille.

Kaksoisjakelu

Kaksoisjakelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa toimittaja myy tavaroita tai palveluja tarjontaketjun aikaisemman vaiheen lisäksi myös tarjontaketjun myöhemmässä vaiheessa, jolloin toimittaja kilpailee riippumattomien jakelijoidensa kanssa. Uudistetuissa säännöissä kaksoisjakelulle annetaan VRPA:n suoja, mikä ei aiemmin ollut mahdollista.

Kaikissa tilanteissa VRPA ei takaa suojaa kaksoisjakelulle, vaikka ryhmäpoikkeusasetuksen edellytykset täyttyisivät. VRPA:ta ei sovelleta vertikaalisiin sopimuksiin, jotka liittyvät verkossa toimivien välityspalvelujen tarjontaan tilanteessa, jossa välityspalvelun tarjoaja kilpailee välitettävien tuotteiden ja palvelujen markkinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kun verkossa toimiva välityspalveluiden tarjoaja, kuten Amazon, myy itse kilpailevia tuotteita välityspalvelun Amazonilta ostavan yrityksen kanssa, tulee niiden välinen vertikaalinen sopimus arvioida erikseen.

Jakeluketjussa tapahtuvan tietojenvaihdon osalta on huomattava, että VRPA soveltuu toimittajan ja siitä riippumattoman jakelijan väliseen tietojenvaihtoon vain, jos tietojenvaihto liittyy suoraan vertikaalisen sopimuksen täytäntöönpanoon ja/tai on välttämätöntä sopimustuotteiden tai -palveluiden tuotannon tai jakelun parantamiseksi. Suuntaviivoissa annetaan esimerkkejä sallitusta tietojenvaihdosta, kuten välttämättömien teknisten tai logistiikkaa koskevien tietojen vaihtaminen. On kuitenkin selvää, että säännön tulkinta ei ole yksiselitteistä ja käytännön tasolla suuntaviivojen sovellettavuus on rajallista sopimusten moninaisuuden takia.

Pariteetti-/suosituimmuusvelvoitteet

Uudistetut säännöt suhtautuvat aiempaa tiukemmin joihinkin pariteettivelvoitteisiin. VRPA:n mukaan laajat pariteetti- tai suosituimmuusvelvoitteet (esim. most favoured nation -lausekkeet) jäävät ryhmäpoikkeuksen turvasataman ulkopuolelle. Näillä velvoitteilla tarkoitetaan sopimusehtoja, joilla verkossa toimiva välityspalvelu rajoittaa palvelun ostajan oikeutta tarjota, myydä tai jälleenmyydä tuotteitaan taikka palveluitaan loppukäyttäjille suotuisammin ehdoin kilpailevien verkossa toimivien välityspalveluiden kautta. Näissä tapauksissa muu osa sopimuksesta voi kuitenkin edelleen olla sellaisenaan sallittu VRPA:n perusteella ja vain yksittäisen sopimusehdon tai ehtojen sallittavuus tulee arvioida erikseen. Muut pariteettivelvoitteet kuuluvat VRPA:n soveltamisalaan.

Määrähinnoittelu

Jälleenmyyntihintojen määrääminen katsotaan edelleen vakavaksi kilpailunrajoitukseksi. Suuntaviivoissa kuitenkin selvennetään joitakin määrähinnoitteluun liittyviä tulkintakysymyksiä. Esimerkiksi kyseessä on kielletty epäsuora määrähinnoittelu, jos toimittaja asettaa jakelijalle mainonnassa käytettävän vähimmäishinnan (”MAP”, minimum advertised price), vaikka alhaisemmalla hinnalla myymiseen ei liittyisi mitään sanktiota tai uhkaa, jos sitä ei noudata. Määrähinnoittelua koskevat säännöt soveltuvat sellaisinaan myös verkkoalustoilla käytävään kauppaan.

Kaksoishinnoittelu

Verkkokaupan normalisoitumista jakelukanavana ilmentää kaksoishinnoittelun muuttunut tulkinta. Aiemmin sopimus jakelijan kanssa siitä, että jakelija maksaa eri hinnan tuotteesta, jonka se myy verkossa kuin verkon ulkopuolella myytävästä tuotteesta, oli kielletty. Uusien säätöjen mukaan VRPA soveltuu kaksoishinnoittelua koskevaan sopimukseen, jos tukkuhinta on oikeassa suhteessa eri jakeluväylien edellyttämiin investointeihin ja kustannuksiin. Sen sijaan, jos tuotteen tai palvelun myynti verkossa on kannattamatonta kaksoishinnoittelun takia, on kyseessä vakava kilpailunrajoitus.

VRPA:ssa on myös määrätty, että vertikaalisella sopimuksella ei saa tosiasiallisesti estää jakelijaa tai sen asiakkaita käyttämästä internettiä sopimustuotteiden tai -palveluiden myyntiin. Verkkomyynnille ja mainonnalle voi kuitenkin asettaa rajoituksia, kunhan toimittaja ei kiellä verkkokauppaa kokonaisuudessaan.

Pitääkö jakelu- ja toimitussopimukset arvioida uudelleen?

Uudistetut säännöt tulivat voimaan 1.6.2022 ja niiden voimassaolo päättyy vuonna 2034. Yritysten ei välittömästi tarvitse arvioida ja tarvittaessa muuttaa voimassa olevia jakelu- ja toimitussopimuksiaan. Voimassa olevat vertikaaliset sopimukset, joihin on sovellettu nyt päättynyttä ryhmäpoikkeusasetusta, tulee kuitenkin arvioida uudelleen vuoden pituisen siirtymäajan kuluessa eli 31.5.2023 mennessä. Riippuen sopimusosapuolista ja sopimusten sisällöstä, sopimusten arviointi kannattaa aloittaa ajoissa.

‍

‍

[1] C-230/16 - Coty Germany, 6.12.2017

[2] Asetus (EU) 2018/302, annettu 28.2.2018, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetusten (EY) N:o 2006/2004 ja (EU) 2017/2394 sekä direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta

‍

‍

Lue myös:

EU:n digimarkkinasäädös – uudet säännöt ydinverkkoalustoille

Horisontaalisissa ryhmäpoikkeusasetuksissa ja suuntaviivoissa on useita kehityskohteita

Verkkoapteekkitoimintaa pitäisi kehittää – kilpailuviranomaisten mukaan alan sääntely on verkkoapteekkien kehityksen jarruna

Hintakartelli isännöintipalveluissa? – KKV esitti noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksua